keskiviikko 9. lokakuuta 2013

kesää ikävä

mä en pidä syksystä. tai pidän juu, jos ei sada. ja koska nyt sataa, olen vähintäänkin kiusaantunut tilanteesta. olen varmaan sanonut ennenkin, mutta haluaisin olla karhu, joka ahmii massunsa pinkeäksi ja painuu talviunille heräten sitten keväiseen auringonpaisteeseen. vaan ei, tasan ei käy onnen lahjat. täällä ollaan ja ennen tuota kevätaurinkoa pitää kärvistellä vielä paukkupakkasetkin ja lumimyräkät...eikä niissäkään kyllä mitään, jos saisi haluaminaan päivinä jäädä kotiin pönttöuunin lämpöön ja lipittää kaakaota....

koska tässä on ruoskittu itseään visioilla pitkästä, kylmästä ja märästä ajanjaksosta, niin kirsikkana kakkuun palaan kesään muutaman lomakuvamme muodossa.

tavoillemme uskollisena suuntasimme lomallamme vanhoille kotikonnuillemme motalaan, ruotsiin. olimme vuokranneet pikkuisen mökin ja kun astuimme ovesta sisään, emme voineet kuin ihastella.

selvisi kyllä melkoisen äkkiä, että mökin vuokraajat pitävät kaupungissa sisustusliikettä...niin oli stuga sievä kuin sika pienenä.

viikko motalassa meni, kuten tavallista, liian nopeaan. tapasimme vanhoja ystäviämme (vilkuti vilkuti) ja hengailimme varamon´lla....ihana ranta, ihana aurinko,  ihana lämpö.
vuosi vuoden jälkeen tänne on vain niin ikävä takaisin.

perinteeksi on muodostunut niinikään reissu paikalliseen, tai no läheiseen hevostarvikeliikkeeseen, sharpmaniin, josta käyn aina säästämässä ne vuoden aikana poikki menneet nahkaremmit ja muun rekvisiitan. koska heppakaman esittely saattaa olla asiaan vihkiytymättömälle vähän tylsää, päädyin esittelemään paikan wc:n.
ei hullumpi mielestäni tämmöiseksi julkiseksi vessaksi :)

motalasta päästeltiin kolmårdeniin tapaamaan "muita tuttuja". mä jotenkin samaistun aina näihin mangusteihin ja voisin katsella niitä vaikka koko päivän, vaan muu seurue vaati kiertelemään vähän muuallakin kun kerta oli sisäänpääsylippu ostettu.

kolmårdenista hurautettiin pienen mutkan kautta pariks päiväksi gotlantiin. mä olen käynyt siellä aikaisemmin joskus ala-asteiässä ja niin oli siippakin, joten paikka tuntui näin dementoituneelta varsin mielenkiintoiselta.

Kneippbyssä vierähti päivä, ensin sommarlandin ja sitten vattenlandin puolella. vattenlandissa minäkin innostuin laskemaan toinen toistaan huimemmissa vesiliukumäissä, kunnes äkkäsin yhden "tosi vauhdikkaan näköisen". ihmettelin kyllä miesjoukkoa liukumäen alapäässä, mutta mitä vielä, kyllä minä sedille näytän....olisi ehkä pitänyt olla näyttämättä....tai näytin juu, ehkä vähän liikaakin... huiman alun jälkeen putki siirtyi kulkemaan maan alla vimmattua kiemuraa ja kun vihdoin viimein sujahdin ihmisten ilmoille, oli uimapukuni kiertynyt korkkiruuville ja pylly pystyssä ja pää uppeluksissa sujahdin kuin ohjus näitten merkitsevästi hymyilevien miesten eteen....selvisi sitten sekin, miksi ne siellä tuubin alapäässä päivystivät. kiitin kyllä onneani, etten ollut pukeutunut bikineihin....niistä ei varmasti olisi ollut kuin muisto jäljellä...

seuraavana päivänä menimme käymään lummelundagrottaneilla, jossa muistan hämärästi käyneeni jo lapsena. omat ipanat olivat luolakierroksesta innoissaan ja loppupäiväksi ajelimme saaren pohjoisosaan ja pysähtelimme aina välillä poimimaan rannoilta simpukoita ja fossiileja.
saaren pääkaupunki visby oli tunnelmallinen vanhoine raunioineen

ja toinen toistaan kauniimpine ruusuineen.
eikös kaupunkia kutsuta ruusujen kaupungiksi? eikä kyllä suotta.
rannasta löysimme myös jätskibaarin, jossa oli yli 180 eri sortin irtojätelöä. maanpäällinen taivas siis...ja kyllä me syötiin :)

sitten olikin jo kaksiviikkoinen pulkassa ja aika palata silja linen sushipöydän kautta kotiin. mitä mukavin loma ja odotan innolla taas ensi kesää.

kesän alussa tein ystävättärelleni laukun kuninkuusraveihin...jokohan mä esittelin tän? vanhoista farkuista, nauhasta ja pitseistä syntyi heppanaisen käsväsky...tässä laukku edestä...
ja takaa..
oli kuulemma hyvä käytössä, vaikke totovoittoa laukkua täyttämään siunaantunutkaan.

nyt lienee aika painua  petille, että jaksaa huomenna taas mennä koko päivän kuin nahkapää haukka....onneksi mulla on voimajuomaa varattuna ;)




maanantai 7. lokakuuta 2013

syssymmällä

mä oon pitkin kesää ajatellu, että sitten syssymmällä....ja nyt kauhukseni huomaan että kohta on jo ihan talvi ja ne sitten syssymmällä-jutut on, jos ei aloittamatta niin ainakin ihan vaiheessa...miten tässä nyt näin kävi?

tai kyllä mä tiedän miksi, mä meinaten aloitin koulun. musta tulee isona artesaani ja mä oon nii-in innoissani. teinivuosina mä olin TODELLA kapinallinen, enkä oikein tahtonut asettua mihinkään rajoihin saati sopeutua rajoituksiin. nyt musta on ihana huomata, että  mun ei tarvikkaan asettua mihinkään rajoihin vaan saan oikeesti olla luova. se, kuinka luova mä oikeesti olen, jääköön nähtäväksi, mutta musta on ihana suunnitella ja tehdä kaikkea ilman odotusten painolastia.

eka huovutuskurssi on takanapäin ja jos totta puhutaan, mun pitäis tässä rustata noita palautettavia töitiä kuosiin, mutta kuinkas sitten kävikään...tuli pakottava tarve blogata justiinsa ja heti. mun eka työ tai oikeammin koe oli huovutettu palanen johon kokeilin kotelointia muovin avulla. koska kaikki nurkissa kuljeksivat palaset on tätä nykyä mulle kauhistus (olen matkalla minimalismiin...vaan toden totta, on tässä vähän vara karsiakin tästä ympärillä olevasta tavaroiden paljoudesta), mä päätin tehdä palasesta kassin ja lisätä vähän helmiä (noi aukot kun olivat vähintäänkin perverssin näköisiä) ja pitsiliinaa ja tämmöinen hänestä nyt tuli.
eestä:
jaha...jottei elämä helpottuisi, tätä kuvaa pitää katsella pää alaspäin :)
ja takkaa:
..ja tätä sitten pää vinossa :)
sitten työnä oli joku kolmiulotteinen judu ja mä värkkäsin päähineen.
tää on tosi kuninkaallinen, kruunureuna ja kaikkee :).
btw ja ohimennen, mä näin kesällä hauskan auton, tai ei auton vaa rekkarin ku oltiin motalassa ja siellä oli v8-esittely tai jotain....ol hiano.
nii ja takaisin kouluun...me tehtiin opintomatka habitare-messuille, jotka ainakin mulle näin ensikertalaisena oli hieman pettymys. meillä oli tehtävänä etsiä ideoita ja niitä ei valitettavasti löytynyt. kivaa peruskaurapuuroa juu, mutta se siitä. ainoastaan yksi teos herätti kysymyksiä ja mielitekoja, meinaten tämä sanomalehdistä tehty "pallo" (kuvan naisihminen ei liity aiheeseen)
meinaten tuli vastustamaton halu etsiä käsiini tulitikut tai sytkäri, sytästä palamaan ja mennä ton palleron viereen seisomaan se tikku kädessä ja katsoa kuinka nopeasti henkilökunta saapuisi paikalle.... :)

mullahan on joskus "hieman" tapana liioitella...ja taas on hieman ruvennu mopo keuliin. mä niin rakastuin näihin neulovan nartun kupla-lapasiin. kerrassaan oivallinen idea. montakohan väriyhdistelmää maailmasta löytyy??? tässä muutama..
..ja lisää on tulossa...nää punavalkoset on kans yksi huovutuskokeilu kouluun (lankana sandnesin tove)
ja lopuksi, ehkä täydellisin porkkana ever...tää löytyi raunon porkkanasäkistä...pieni ja soma ja satukirjan porkkanoitten mallinen...noi mun ridahanskat on sitten horror-osastoa :)
aurinkoisia syksypäiviä, nähhään!