Etsin päähineen Ravelrystä, lukaisin ohjeen pikaisesti läpi, pönkäisin lankoja, valitsin koukun...joka matkan edetessä vaihtui paksumpaan ja sitten julmettua suhaamista. Jälkikäteen hokasin, että sama ohje on saatavissa myös suomenkielisenä Pipon ytimestä-blogissa, mutta milloinkas minä olisin sääntöjä (=ohjeita) noudattanut, eli en vissiin menettänyt yhtään mitään.
Langaksi valikoitui Bremontin Lilou, tuo ihanasti kimaltava laamalanka. Itse virkkasin pipon reunan pienemmällä koukulla (3 vai oliko 3,5mm) ja melko napakaksi eli lyhyeksi ja sitten pampulaosuuteen vaihdoin isomman nro 6 koukun. Ohjeesta poiketen aloin kaventelemaan muutaman pampulakerroksen jälkeen tasaisesti kerros kerrokselta ja hyvä tuli, tai ainakin kelvollinen. Lisäksi virkkasin kiinteillä silmukoilla rusetin, jonka ompelin käsin kiinni pipon reunaan.
Ei pöllömpi, vaikka olen taas ja edelleen sitä mieltä, että lörppöpipot eivät ole kalloni mallille niitä parhaita. Pipon kimalluksesta vastaavasti tykkään ihan harakkana.
eikä muuten selfietkään oo mun juttu :D
Palaamisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti